Tehtävä 4A: Joustavaa tekijänoikeutta luoville ihmisille
Mika opettaa pienessä lukiossa, jossa on siirrytty vanhoista piirtoheittimistä käyttämään digitaalitekniikkaa. Koulun rehtori on antanut ohjeet olla käyttämättä mitään tekijänoikeutta loukkaavaa PowerPoint-esityksissä. Hän on lukenut Katariina Sorvarin kirjasta Opetustoimen tekijänoikeudet, että koulu voi joutua korvaamaan työntekijänsä tekijänoikeusloukkauksesta aiheutuneen vahingon oikeudenomistajalle.
Mika hyödyntää opetuksessaan paljon Creative Commons –lisensoitua aineistoa, joka on yleensä tekstiä ja kuvia, mutta voi olla mitä teoksia vain. Tutustu Creative Commons –lisenssiin. Minkälaisia oikeuksia tekijä voi Creative commonsilla antaa teostensa käyttöön ja mistä oikeudet tunnistaa?
Etsi internetistä Creative Commons lisenssillä lisensoitu valokuva tai piirros ja liitä se omaan vastaukseesi ehtoja noudattaen. Kerro kuvan yhteydessä mistä löysit kuvan ja mistä päättelet sen olevan Creative Commonsilla lisensoitu.
Pohdi myös olisitko itse halukas lisensoimaan omia teoksiasi tai valokuviasi Creative Commons lisenssillä. Entä olisiko Creative Commonsin tuntemisesta hyötyä oppilaillesi?
Lähteet:
http://creativecommons.fi/
Esimerkkejä palveluista, jossa voi hakea Creative Commonsilla lisensoituja kuvia:
Flickr
http://www.flickr.com/creativecommons/
(Kaikki palvelussa olevat kuvat eivät ole CC:llä lisensoituja, vaan lisenssi on aina syytä tarkistaa. Advanced Search –kohdasta voi valita etsittäväksi vain CC:llä lisensoituja kuvia.)
Wikipedia
http://www.wikipedia.org/
(Myös muilla lisensseillä julkaistuja kuvia)
FreePhotoBank
http://www.freephotobank.org/
Mika opettaa pienessä lukiossa, jossa on siirrytty vanhoista piirtoheittimistä käyttämään digitaalitekniikkaa. Koulun rehtori on antanut ohjeet olla käyttämättä mitään tekijänoikeutta loukkaavaa PowerPoint-esityksissä. Hän on lukenut Katariina Sorvarin kirjasta Opetustoimen tekijänoikeudet, että koulu voi joutua korvaamaan työntekijänsä tekijänoikeusloukkauksesta aiheutuneen vahingon oikeudenomistajalle.
Mika hyödyntää opetuksessaan paljon Creative Commons –lisensoitua aineistoa, joka on yleensä tekstiä ja kuvia, mutta voi olla mitä teoksia vain. Tutustu Creative Commons –lisenssiin. Minkälaisia oikeuksia tekijä voi Creative commonsilla antaa teostensa käyttöön ja mistä oikeudet tunnistaa?
Etsi internetistä Creative Commons lisenssillä lisensoitu valokuva tai piirros ja liitä se omaan vastaukseesi ehtoja noudattaen. Kerro kuvan yhteydessä mistä löysit kuvan ja mistä päättelet sen olevan Creative Commonsilla lisensoitu.
Pohdi myös olisitko itse halukas lisensoimaan omia teoksiasi tai valokuviasi Creative Commons lisenssillä. Entä olisiko Creative Commonsin tuntemisesta hyötyä oppilaillesi?
Lähteet:
http://creativecommons.fi/
Esimerkkejä palveluista, jossa voi hakea Creative Commonsilla lisensoituja kuvia:
Flickr
http://www.flickr.com/creativecommons/
(Kaikki palvelussa olevat kuvat eivät ole CC:llä lisensoituja, vaan lisenssi on aina syytä tarkistaa. Advanced Search –kohdasta voi valita etsittäväksi vain CC:llä lisensoituja kuvia.)
Wikipedia
http://www.wikipedia.org/
(Myös muilla lisensseillä julkaistuja kuvia)
FreePhotoBank
http://www.freephotobank.org/
Tehtävä 4B: Jälkiviisaus on paras viisaus
Lukion filosofianopettaja Saija on uransa aikana tehnyt paljon aineistoja opetuksen avuksi. Onnistuneimpia aineistoja hän on tarjonnut eri kustantajille, joista osa on myös julkaistu. Nyt Saija haluaisi julkaista kaikista opetusmateriaaleistaan kokoelman, mutta hänellä on ongelmia vanhempien julkaisujen oikeuksien kanssa.
Vuonna 1998 Saija julkaisi ohuen kirjan vähemmän tunnetuista antiikin filosofeista ystävänsä kustannusyhtiön kautta. Siitä tehtiin kirjallinen kustannussopimus, mutta siinä ei sovittu muusta kuin kirjan julkaisemisesta tekijänoikeuslain mukaisin ehdoin. Ystävä myi liiketoimintansa isommalle kustantajalle, jolla on kirjaa vielä varastossa. Mitä oikeuksia Saija on siirtänyt kustantajalle, ja voiko hän ottaa kirjan sisällön osaksi omaa julkaisuaan?
Vuonna 2001 Saija oli yhdessä yhteiskuntaopin opettajan Johannan kanssa kirjoittanut helppotajuisen kirjan Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen yhteiskunnallisista ajatuksista. Kirja julkaistiin omakustanteena ja markkinoitiin lähinnä filosofian opettajille. Saija on kuullut Johannan joutuneen onnettomuuteen ja jättäneen jälkeensä riitaisen perikunnan. Voiko Saija hyödyntää yhteisesti tehtyä teosta omassa julkaisussaan, vaikka perikunta ei anna lupaa teoksen käyttöön?
Vuonna 2005 Saija käsitteli eksistentialismia ja moderneja filosofeja kirjassa, jonka julkaisi pieni kustantamo, joka maksoi palkkion kerralla. Julkaisemisesta tehtiin kirjallinen sopimus, jonka mukaan kaikki tiedossa olevat ja myöhemmin syntyvät oikeudet teoksen hyödyntämiseen siirtyivät yksinomaan kustantajalle. Mitä oikeuksia Saijalle on jäänyt ja mitä mahdollisuuksia hänellä on hyödyntää tekemäänsä teosta?
Vuonna 2008 hän oli työskennellessään Sipoon lukiossa tehnyt valistusajan filosofian kurssille opetusaineiston kokonaan itse. Saijan vaihtaessa työpaikkaa koulun rehtori oli kertonut Sipoon kunnan linjauksesta, jonka mukaan sen palveluksessa tehtyjen teosten tekijänoikeudet kuuluvat kunnalle, koska työnantajalla on oikeus työn tulokseen. Saijan työsopimuksessa ei ole mainintaa opetusmateriaalin tekemisestä tai työhön liittyvästä tekijänoikeudesta. Hän kuitenkin epäilee, että antaessaan luvan työtovereilleen materiaalin käyttöön, hän ehkä siirsi tekijänoikeudet työnantajalle. Minkälainen oikeus työnantajalla on työntekijän tekemiin teoksiin, kun teokset liittyvät työn suorittamiseen? Voiko tekijänoikeuksien siirtyminen perustua johonkin muuhun kuin sopimukseen?
Saija kokee itsensä nyt kovin jälkiviisaaksi. Mikä mielestäsi olisi paras tapa varmistaa, että omat teokset ovat vaivatta käytettävissä myös myöhemmin?
Lähteet:
Tekijänoikeuslaki 3 luku alaotsikko kustannussopimus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L3
Tekijänoikeuslaki 6§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P6
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2003:11 s. 8 otsikko yhteenliitetyt teokset
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2003/liitteet/tn200311.pdf
Tekijänoikeus työsuhteessa on monimutkainen kysymys. Jarkko Kotamäki, TEK – tekniikan ammattilaiset 2/2004. (Työsuhdetekijänoikeus –alaotsikon jälkeinen osa)
http://www.tek.fi/tek-lehti/TEK204/204s10-11.pdf
Aiheesta kiinnostuneelle vielä:
Lukion filosofianopettaja Saija on uransa aikana tehnyt paljon aineistoja opetuksen avuksi. Onnistuneimpia aineistoja hän on tarjonnut eri kustantajille, joista osa on myös julkaistu. Nyt Saija haluaisi julkaista kaikista opetusmateriaaleistaan kokoelman, mutta hänellä on ongelmia vanhempien julkaisujen oikeuksien kanssa.
Vuonna 1998 Saija julkaisi ohuen kirjan vähemmän tunnetuista antiikin filosofeista ystävänsä kustannusyhtiön kautta. Siitä tehtiin kirjallinen kustannussopimus, mutta siinä ei sovittu muusta kuin kirjan julkaisemisesta tekijänoikeuslain mukaisin ehdoin. Ystävä myi liiketoimintansa isommalle kustantajalle, jolla on kirjaa vielä varastossa. Mitä oikeuksia Saija on siirtänyt kustantajalle, ja voiko hän ottaa kirjan sisällön osaksi omaa julkaisuaan?
Vuonna 2001 Saija oli yhdessä yhteiskuntaopin opettajan Johannan kanssa kirjoittanut helppotajuisen kirjan Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen yhteiskunnallisista ajatuksista. Kirja julkaistiin omakustanteena ja markkinoitiin lähinnä filosofian opettajille. Saija on kuullut Johannan joutuneen onnettomuuteen ja jättäneen jälkeensä riitaisen perikunnan. Voiko Saija hyödyntää yhteisesti tehtyä teosta omassa julkaisussaan, vaikka perikunta ei anna lupaa teoksen käyttöön?
Vuonna 2005 Saija käsitteli eksistentialismia ja moderneja filosofeja kirjassa, jonka julkaisi pieni kustantamo, joka maksoi palkkion kerralla. Julkaisemisesta tehtiin kirjallinen sopimus, jonka mukaan kaikki tiedossa olevat ja myöhemmin syntyvät oikeudet teoksen hyödyntämiseen siirtyivät yksinomaan kustantajalle. Mitä oikeuksia Saijalle on jäänyt ja mitä mahdollisuuksia hänellä on hyödyntää tekemäänsä teosta?
Vuonna 2008 hän oli työskennellessään Sipoon lukiossa tehnyt valistusajan filosofian kurssille opetusaineiston kokonaan itse. Saijan vaihtaessa työpaikkaa koulun rehtori oli kertonut Sipoon kunnan linjauksesta, jonka mukaan sen palveluksessa tehtyjen teosten tekijänoikeudet kuuluvat kunnalle, koska työnantajalla on oikeus työn tulokseen. Saijan työsopimuksessa ei ole mainintaa opetusmateriaalin tekemisestä tai työhön liittyvästä tekijänoikeudesta. Hän kuitenkin epäilee, että antaessaan luvan työtovereilleen materiaalin käyttöön, hän ehkä siirsi tekijänoikeudet työnantajalle. Minkälainen oikeus työnantajalla on työntekijän tekemiin teoksiin, kun teokset liittyvät työn suorittamiseen? Voiko tekijänoikeuksien siirtyminen perustua johonkin muuhun kuin sopimukseen?
Saija kokee itsensä nyt kovin jälkiviisaaksi. Mikä mielestäsi olisi paras tapa varmistaa, että omat teokset ovat vaivatta käytettävissä myös myöhemmin?
Lähteet:
Tekijänoikeuslaki 3 luku alaotsikko kustannussopimus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L3
Tekijänoikeuslaki 6§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P6
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2003:11 s. 8 otsikko yhteenliitetyt teokset
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2003/liitteet/tn200311.pdf
Tekijänoikeus työsuhteessa on monimutkainen kysymys. Jarkko Kotamäki, TEK – tekniikan ammattilaiset 2/2004. (Työsuhdetekijänoikeus –alaotsikon jälkeinen osa)
http://www.tek.fi/tek-lehti/TEK204/204s10-11.pdf
Aiheesta kiinnostuneelle vielä:
Hallituksen esitys laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta (luonnos, esityksestä luovuttiin, eikä annettu eduskunnalle)
Kappale 2.5 Nykytilan arviointi, s. 11-15.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_kehittaeminen/Tyxsuhdetekijxnoikeus/Hallituksen_esitys_laiksi_tekijxnoikeuslain_muuttamisesta__2_.pdf
Tehtävä 4C: Äänestä asiaa
Tapani on innokas av-viestinnän opiskelija ja hyödyntää tunneilla oppimiaan taitoja myös vapaa-ajallaan. Hän on kirjoittanut useita sketsejä, joita hän äänittää kavereidensa kanssa. Tapani editoi sketsit itse ja laittaa ne podcastina omalle kotisivulleen kaikkien saataville. Suurin osa podcasteissa käytetyistä äänistä on hänen itsensä tekemiä, mutta joitakin taustaääniä hän on lainannut erilaisilta multimedialevyiltä ja nettisivuilta. Hän pyrkii noudattamaan tekijänoikeuksia ja käyttää muiden nauhoittamia ääniä vain kun niihin ei liity teosta, esimerkiksi eläinten ääntelyä ja moottorin käyntiääniä. Tapani käyttää podcasteissa myös musiikkia, jota hän soittaa ja nauhoittaa itse välttääkseen tekijänoikeusongelmat. Minkälainen suoja äänitteillä on? Välttääkö Tapani tekijänoikeusongelmat soittamalla itse podcastmusiikin, vai pitäisikö hänen ottaa huomioon vielä jotain muuta? Mitkä ovat ne oikeudet, joita hän loukkaisi käyttämällä valmiiksi nauhoitettua musiikkia?
Podcastit ja radiosketsit ovat usein itse kokonaisuutena teoksia. Sen lisäksi sen pienempiin osiin saattaa liittyä kokonaisuudesta riippumaton tekijänoikeus ja erilaisia lähioikeuksia. Kuuntele ruotsinkielinen podcastsketsi Eroa Pirkosta osoitteessa http://www.pleppo.fi/ (valitse valikosta radio) ja kerro vastauksessasi mitä oikeuksia sketsiin liittyy ja kenelle oikeudet kuuluvat, jos oikeuksien siirtymisestä ei ole sopimuksia. Sketsistä on löydettävissä ainakin viisi erilaista oikeutta.
Tapani saa koulutuksellaan hyvän työpaikan, jossa hän tekee työnantajayritykselleen äänitteitä ja ääniefektejä. Hän haluaa käyttää osaamisensa tuloksena syntyneitä ääniä myös omissa projekteissaan. Minkälainen oikeus Tapanilla on työtehtävinä tekemiinsä äänitteisiin? http://www.antipiracy.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien lähioikeudet
http://www.muusikkojenliitto.fi/muusikko/muusikko_2004/11_sample.html
Tapani on innokas av-viestinnän opiskelija ja hyödyntää tunneilla oppimiaan taitoja myös vapaa-ajallaan. Hän on kirjoittanut useita sketsejä, joita hän äänittää kavereidensa kanssa. Tapani editoi sketsit itse ja laittaa ne podcastina omalle kotisivulleen kaikkien saataville. Suurin osa podcasteissa käytetyistä äänistä on hänen itsensä tekemiä, mutta joitakin taustaääniä hän on lainannut erilaisilta multimedialevyiltä ja nettisivuilta. Hän pyrkii noudattamaan tekijänoikeuksia ja käyttää muiden nauhoittamia ääniä vain kun niihin ei liity teosta, esimerkiksi eläinten ääntelyä ja moottorin käyntiääniä. Tapani käyttää podcasteissa myös musiikkia, jota hän soittaa ja nauhoittaa itse välttääkseen tekijänoikeusongelmat. Minkälainen suoja äänitteillä on? Välttääkö Tapani tekijänoikeusongelmat soittamalla itse podcastmusiikin, vai pitäisikö hänen ottaa huomioon vielä jotain muuta? Mitkä ovat ne oikeudet, joita hän loukkaisi käyttämällä valmiiksi nauhoitettua musiikkia?
Podcastit ja radiosketsit ovat usein itse kokonaisuutena teoksia. Sen lisäksi sen pienempiin osiin saattaa liittyä kokonaisuudesta riippumaton tekijänoikeus ja erilaisia lähioikeuksia. Kuuntele ruotsinkielinen podcastsketsi Eroa Pirkosta osoitteessa http://www.pleppo.fi/ (valitse valikosta radio) ja kerro vastauksessasi mitä oikeuksia sketsiin liittyy ja kenelle oikeudet kuuluvat, jos oikeuksien siirtymisestä ei ole sopimuksia. Sketsistä on löydettävissä ainakin viisi erilaista oikeutta.
Tapani saa koulutuksellaan hyvän työpaikan, jossa hän tekee työnantajayritykselleen äänitteitä ja ääniefektejä. Hän haluaa käyttää osaamisensa tuloksena syntyneitä ääniä myös omissa projekteissaan. Minkälainen oikeus Tapanilla on työtehtävinä tekemiinsä äänitteisiin? http://www.antipiracy.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien lähioikeudet
http://www.muusikkojenliitto.fi/muusikko/muusikko_2004/11_sample.html
Tehtävä 3
Veera on lahjakas kirjoittaja sekä ruotsinkielellä että äidinkielellään suomella. Hän on kirjoittanut useita artikkeleita paikalliseen suomenkieliseen ilmaisjakelulehteen sekä ruotsinkieliseen päivälehteen. Ruotsinopettaja Lauri oli sattumalta havainnut Veeran artikkelin ruotsinkielisessä ilmaisjakelulehdessä, jossa Veeran artikkeleita ei ole ennen julkaistu. Laurin mielestä artikkeli oli oikein hyvä, joskin kielityyli oli erilainen kuin Veeralla yleensä. Hän kehui artikkelin sisältöä Veeralle, jolloin Veera oli ihmeissään, koska artikkelin piti olla eri lehdessä suomeksi. Artikkeli oli samanaikaisesti julkaistu suomenkielisessä lehdessä ja ruotsiksi käännettynä toisessa lehdessä. Veera oli tietämätön artikkelin kääntämisestä ja toisesta julkaisusta.
Lähteet:
Tekijänoikeuslaki 2 § ja 57§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P2
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P57
Luentomateriaali:
Ensimmäinen luentokerta - Tekijänoikeus ja opettajat
Operight - Ensimmäisen luentopäivän materiaalit, Tekijänoikeus ja opettajat
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/tekijanoikeuden_loukkaus.html%20
Tehtävä 3B: Aleksis Kivi ja tekijänoikeus
Esa on tehnyt äidinkielenkurssille monistepaketin. Monisteet käsittelevät kirjallisuuden eri vaiheita sekä kielenhuoltoa. Esa oli käyttänyt monisteita monella kurssillaan ja huomannut niiden vaikuttavan arvosanoihin positiivisesti. Äidinkielen opettajain liiton paikallisyhdistyksen tapaamisessa tuli puhetta monisteista, jolloin muutkin opettajat kiinnostuivat niistä. Esa laittoi monisteet omille internet-sivuilleen ja lähetti linkin liiton paikallisyhdistyksen sähköpostilistalle, jossa on joitakin kymmeniä jäseniä. Parin kuukauden kuluttua Esa havaitsi kotisivujen statistiikkatiedoista, että monistepaketti oli löydetty useasti Googlaamalla. Hän alkoi pohtia oliko loukannut muiden tekijänoikeutta laittaessaan paketin nettiin kaikkien saataville.
Esa oli ottanut monistepakettiin lainauksia eri aikoja edustavista teoksista. Aleksis Kiveä esitellessään hän oli lainannut kokonaiset kappaleet Seitsemästä veljeksestä ja Nummisuutareista. Hän oli myös liittänyt Wikipediasta ottamansa Kiven kuvan mukaan monisteeseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aleksis_Kivi.jpg). Oliko Esa loukannut Aleksis Kiven perikunnan tekijänoikeutta tai kuvan osalta kuvan piirtäjän tekijänoikeutta? Modernia suomalaista kirjallisuutta esitellessään Esa oli lainannut lyhyitä katkelmia Jari Tervon Koljatista ja Sofi Oksasen Puhdistuksesta. Samalla hän oli analysoinut lainausten kirjoitustyyliä ja kielenkäyttöä. Oliko katkelmien käyttäminen monisteessa ja levittäminen netissä tekijänoikeuden loukkaus? Esa oli lainannut harjoituksiin ideoita Otavan tehtäväkirjasta, mutta keksinyt esimerkkilauseet itse. Oliko hän loukannut tehtäväkirjan tekijän oikeuksia?
Esa on äidinkielen lehtorina työsuhteessa kuntaan, eikä työsopimus ota kantaa tekijänoikeuden siirtymiseen työnantajalle. Onko Esan tekijänoikeus monisteisiin siirtynyt työsuhteen perusteella kunnalle? Onko Esa loukannut kunnan tekijänoikeutta monistepakettiin laittaessaan sen nettiin?
Esa oli ottanut monistepakettiin lainauksia eri aikoja edustavista teoksista. Aleksis Kiveä esitellessään hän oli lainannut kokonaiset kappaleet Seitsemästä veljeksestä ja Nummisuutareista. Hän oli myös liittänyt Wikipediasta ottamansa Kiven kuvan mukaan monisteeseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aleksis_Kivi.jpg). Oliko Esa loukannut Aleksis Kiven perikunnan tekijänoikeutta tai kuvan osalta kuvan piirtäjän tekijänoikeutta? Modernia suomalaista kirjallisuutta esitellessään Esa oli lainannut lyhyitä katkelmia Jari Tervon Koljatista ja Sofi Oksasen Puhdistuksesta. Samalla hän oli analysoinut lainausten kirjoitustyyliä ja kielenkäyttöä. Oliko katkelmien käyttäminen monisteessa ja levittäminen netissä tekijänoikeuden loukkaus? Esa oli lainannut harjoituksiin ideoita Otavan tehtäväkirjasta, mutta keksinyt esimerkkilauseet itse. Oliko hän loukannut tehtäväkirjan tekijän oikeuksia?
Esa on äidinkielen lehtorina työsuhteessa kuntaan, eikä työsopimus ota kantaa tekijänoikeuden siirtymiseen työnantajalle. Onko Esan tekijänoikeus monisteisiin siirtynyt työsuhteen perusteella kunnalle? Onko Esa loukannut kunnan tekijänoikeutta monistepakettiin laittaessaan sen nettiin?
Lähteet:
Tekijänoikeuslaki 44 §
Aleksis kiven kuvan käyttöehdot
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1998:17
Viimeinen kysymys TTVK:n usein kysytyissä kysymyksissä
Tehtävä 3C: Lähdekoodi ja muita salaisuuksia
Oppilaat Sami, Iiris ja Aslak ohjelmoivat ryhmätyönä tietokonepelin. Pelistä kehittyi hyvä ja se menestyi harrastelijoille suunnatussa pelinkehityskilpailussa. Sami haluaa julkaista pelin lähdekoodin niin, että kuka tahansa voi muokata sitä esimerkiksi Linuxilla ja Macilla toimivaksi. Iiris ja Aslak miettivät onko lähdekoodin tekijänoikeus siirtynyt koululle ja keneltä pitäisi kysyä lupa lähdekoodin julkaisuun. He kysyivät kansliasta, jossa arveltiin että pelin lähdekoodia ei voi julkaista, koska lähdekoodi tulee pitää salassa. Siirtyykö tekijänoikeus automaattisesti koululle, jos oppilas tekee tekijänoikeudella suojatun teoksen koulutyössä? Miten tilanne muuttuisi, jos ohjelman tekemiseen olisi osallistunut myös opettaja omalla luovalla panoksellaan? Voiko alaikäisellä ylipäätään olla tekijänoikeutta? Oppilaat ovat kuulleet, että GPL-lisenssi voi olla hyvä tapa lisensoida lähdekoodi, mutta haluaisivat lisätietoa GPL-lisenssistä. Mitkä ovat GPL-lisenssin perusajatuksen pääpiirteet?
Lähteet:
Oppilaan tekijänoikeuksista:
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2001:10
Opettajan osallistumisesta:
Toinen luentokerta - Painettu materiaali, slaidit 12-14
GPL-lisenssistä:
Tehtävä 2
Oppilaskunta monipuolistaa oppilaiden mahdollisuuksia hankkia oppimateriaalia ja järjestää kirjakirppiksen, jonne oppilaat voivat jättää käytetyt oppikirjat myyntiin. Samalla selvitetään voiko kirjakirppiksen yhteyteen järjestää kirjojen vuokrauspalvelun, jolloin kirjan omistaja saisi vuokrauksen tuoton. Musiikkilinjan oppilaat puolestaan toivovat saavansa koulun kokoelmista nuotteja myös omaan käyttöönsä, joten oppilaskunnan kioskiin hankitaan monitoimilaite, jolla oppilaat voivat kopioida nuotteja ja muuta aineistoa. Laitteen käytöstä peritään oppilaskunnan kulut kattava maksu.
Oppilaskunnan puheenjohtaja Sari alkaa miettiä oppilaskunnan tekijänoikeudellista vastuuta. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin (Tekijänoikeuslaki 2§). Sarin käsityksen mukaan käytettyjen kirjojen jälleenmyynti on yleisön saataviin saattamista ja siten siihen tarvittaisiin kunkin kirjan tekijältä lupa. Se olisi aivan liian työlästä ja välityspalvelu jäisi silloin järjestämättä. Onko oppilaskunnalla oikeus perustaa käytettyjen kirjojen välityspalvelu ja tuleeko heidän saada jokaisen välitetyn kirjan oikeudenhaltijalta lupa, vai onko tekijänoikeus siirtynyt kirjan omistajalle? Olisiko tilanne erilainen, jos oppilaskunta järjestäisi vuokrauspalvelun? Sari pohtii myös voisiko oppilaskunta ottaa vastaan käytettyjä kirjoja lahjoituksina ja lainata niitä kioskista oppilaille. Tulisiko oppilaskunnan hankkia kirjojen lainaamiseen lupa oikeudenhaltijoilta tai maksaa korvausta?
Monitoimilaitteen hankinta arveluttaa Saria. Kopiointi kuuluu tekijän yksinoikeuteen, eikä hän halua oppilaskunnan joutuvan vastuuseen tekijänoikeuden loukkauksesta. Loukkaavatko oppilaat tekijänoikeutta, jos he kopioivat tekijänoikeudella suojattua aineistoa? Voiko oppilaskunta joutua siitä vastuuseen? Vaikuttaako asiaan se, että oppilaskunta perii monitoimilaitteen käytöstä maksun kulujen kattamiseksi?
Lähteet:
Tekijänoikeuslaki 2§, 12§, 19 § 1 ja 4 mom ja 27 § 1 mom
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P2
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#12
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P27
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:7, erityisesti sivu 3-4.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2006/liitteet/TN_2006-7_edi.pdf
Tehtävä 2B: Koulun sävelet
Musiikinkurssin ryhmä valmistautuu joulujuhlaan harjoittelemalla musiikkiesityksiä. Harjoittelemista varten oppilaille on monistettu paksusta nuottivihosta aukeama, jossa on kolme juhlassa esitettävää kappaletta. Niiden soittamisen ja laulamisen harjoittelu kuuluu kurssin opetussuunnitelmaan. Vaikka joulujuhlaesitykseen osallistuminen ei kuulu kurssiin, se mielletään kuitenkin kurssin huipentumaksi ja harva jättäytyy esityksestä pois.
Koulun tilaisuuksissa on perinteisesti ollut musiikkiesityksiä, mutta tekijänoikeuden tuntemuksen lisääntyminen on herättänyt kysymyksiä toiminnan luvallisuudesta. Olisiko jokaiselle oppilaalle pitänyt hankkia oma nuottikirja harjoittelua varten kopioinnin sijaan? Pitäisikö musiikin esittämiseen koulun juhlissa hankkia lupa, koska juhla ei kuulu opetukseen ja paikalla on myös oppilaiden vanhempia? Onko luvan hankkinut jokin alueellinen tai valtakunnallinen taho koulun puolesta? Oppitunnitkin ovat julkisia tilaisuuksia ja julkiseen esittämiseen tulee lähtökohtaisesti hankkia lupa. Miksi oppitunnilla esitettävään musiikkiin ei kuitenkaan tarvita lupaa? Useimmat oikeudenomistajat ovat antaneet Teostolle ja Gramexille oikeuden hallinnoida lupia. Mikä on Teoston ja Gramexin ero?
Musiikinkurssin ryhmä valmistautuu joulujuhlaan harjoittelemalla musiikkiesityksiä. Harjoittelemista varten oppilaille on monistettu paksusta nuottivihosta aukeama, jossa on kolme juhlassa esitettävää kappaletta. Niiden soittamisen ja laulamisen harjoittelu kuuluu kurssin opetussuunnitelmaan. Vaikka joulujuhlaesitykseen osallistuminen ei kuulu kurssiin, se mielletään kuitenkin kurssin huipentumaksi ja harva jättäytyy esityksestä pois.
Koulun tilaisuuksissa on perinteisesti ollut musiikkiesityksiä, mutta tekijänoikeuden tuntemuksen lisääntyminen on herättänyt kysymyksiä toiminnan luvallisuudesta. Olisiko jokaiselle oppilaalle pitänyt hankkia oma nuottikirja harjoittelua varten kopioinnin sijaan? Pitäisikö musiikin esittämiseen koulun juhlissa hankkia lupa, koska juhla ei kuulu opetukseen ja paikalla on myös oppilaiden vanhempia? Onko luvan hankkinut jokin alueellinen tai valtakunnallinen taho koulun puolesta? Oppitunnitkin ovat julkisia tilaisuuksia ja julkiseen esittämiseen tulee lähtökohtaisesti hankkia lupa. Miksi oppitunnilla esitettävään musiikkiin ei kuitenkaan tarvita lupaa? Useimmat oikeudenomistajat ovat antaneet Teostolle ja Gramexille oikeuden hallinnoida lupia. Mikä on Teoston ja Gramexin ero?
Lähteet:
Sopimuslisenssi valokopioinnista 6 §
Saatavilla jokaisessa koulussa ja IPR University Centerin sivuilta
http://iprinfo.com/page.php?page_id=376
Teoston kuntasopimuksen ehdot, erityisesti kohta D.
http://tinyurl.com/3yy58lj
Tekijänoikeuslaki 21 § 1 mom
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P21
Tehtävä 2C: Liikkuva kuva
Kuvataiteen opettaja Mikko haluaa opettaa kuvakokoja ja kuvakulmia, sekä tarinan rakentumista leikkauksen avulla televisiosarjoissa. Hän haluaa käyttää oppilaita kiinnostavia sarjoja ja esittää otteita Salatut elämät -sarjasta. Mikko on nauhoittanut sarjasta muutamia jaksoja, mutta on epävarma tarvitaanko nauhoittamiseen ja esittämiseen erillinen lupa. Sen monimutkaiseen hakemiseen ja mahdolliseen maksamiseen koululla ei ole resursseja. Tulisiko Mikon hankkia lupa ohjelmien nauhoittamiseen, vai onko lupa hankittu hänen puolestaan? Kerro myös koskeeko jokin tekijänoikeuden rajoitus (poikkeus) teosten esittämistä opetuksessa.
Opettajilla on tapana nauhoittaa opetuskäyttöön televisio-ohjelmia ja säilyttää niitä opettajanhuoneessa kasetteina ja DVD-levyinä. Osa tallenteista on todella vanhoja. Onko opetuskäyttöön nauhoitettujen ohjelmien säilytysaikaa rajoitettu? Joukossa on myös joitakin kokoillan elokuvia. Onko kokoillan elokuvien esittämiseen valmiiksi lupa, ja jos ei ole, mistä sen saa?
Mikko on löytänyt YouTubesta joitakin hyviä harrastelijavideoita, joita hän haluaisi esittää oppilaille videotykin kautta. Voiko Mikko esittää Youtubesta videoita ilman erillistä lupaa? Jos lupa tarvitaan, kuka sen voi antaa?
Lähteet:
Artikkeli: Elokuvat opetuksen osana: Hyödyllistä ja hauskaa oppia, (IPRinfo 5/2008), Kirsi Niitynperä
http://www.iprinfo.com/page.php?page_id=36&action=articleDetails&a_id=615&id=41
Kopiraitti
http://www.kopiraitti.fi/audiovisuaalinen_aineisto/OPMn_kouluille_hankkima_lupa/fi_FI/OPMn_kouluille_hankkima_opetustallennuslupa/
http://www.kopiraitti.fi/audiovisuaalinen_aineisto/OPMn_kouluille_hankkima_lupa/fi_FI/TV/
Sopimuslisenssi opetusnauhoituksesta Kopioston kanssa 4 § – 7 § ja Tuotoksen kanssa 3 § – 6 §
Saatavilla jokaisessa koulussa ja IPR University Centerin sivuilta
http://iprinfo.com/page.php?page_id=376
Tekijänoikeuslaki 21 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P21
http://iprinfo.com/page.php?page_id=372
Tehtävä 1
Alla on ensimmäinen tehtävä, jossa on kolme vaihtoehtoa A, B ja C. Valitse jokin vaihtoehdoista, ensimmäisen tehtävän viimeinen palautuspäivä on sunnuntai 20.3.2011. Voit kopioida myös tämän tehtävänannon kokonaan blogiisi.
Tapaus 1A: Tekijänoikeuden mahdollisuudet
Oppilaasi Salla on monin tavoin lahjakas luovassa ilmaisussa ja haluaisit rohkaista häntä hakeutumaan taiteelliseen ammattiin. Salla on kuitenkin sitä mieltä, ettei taiteella tule toimeen, koska ”kaikki on nykyään niin helposti kopioitavissa”. Miten esittelisit tekijänoikeutta Sallalle? Minkälaisia oikeuksia tekijänoikeus tuo tekijälle? Kerro ainakin mitä aineistoja tekijänoikeuden suoja koskee, mitä yksinoikeuksia tekijällä on teokseen ja miten hän voi saada teoksesta tuloja. Kerro myös miten tekijänoikeus syntyy ja mitä tekijänoikeuden suoja tarkoittaa tekijän kannalta, jos suojaa loukataan. Mistä tekijänoikeudesta saa tietoa?
Lähteet:
Luentomateriaali: Operight - ensimmäisen päivän kurssimateriaali
Pirjo Kontkanen, Tekijänoikeudet yliopistotutkimuksessa ja –opetuksessa. Noin 20 sivua, luvut 4 - 4.2, 4.5 - 4.5.5, 4.7 ja johdanto-osat luvuista 5.2 ja 5.3. (sivut 59-64, 70-76, 83-84, 88-89 ja 96-98). http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/yksit/vk/kontkanen/
Tehtävä 1B: Lupalappu kopiointiin
Yhteiskuntaopin opettaja Eero koostaa valokopiokoneella oppimateriaalia Suomen eduskunnasta. Hän leikkaa koosteeseen valokuvia sanomalehdistä ja tulostaa muutaman kuvan internetistä. Tekijänoikeuslain mukaan tekijältä tarvitaan lupa teoksen kopiointiin. Eero on lukenut laista, että useimmat valokuvat eivät ole teoksia, mutta hän arvelee että valokuvia ei silti voi kopioida vapaasti. Millainen oikeus kuvaajalla on valokuvaan ja miten se eroaa teoksen suojasta?
Eero haluaa olla hyvänä esimerkkinä ja tehdä oppimateriaalin luvallisesti. Hän tietää, että kouluilla on lupa ottaa rajallisesti kopioita valokuvista ja muustakin suojatusta aineistosta. Millä perusteella ja miten laajasti koulussa voidaan kopioida suojattuja aineistoja? Voiko eri lähteistä otettuja aineistoja yhdistää kopioitaessa yhdelle sivulle? Voiko aineistoja kopioida myös internetistä?
Eero esittää monistamaansa oppimateriaalia luokalle dokumenttikameralla. Sillä voi esittämisen lisäksi tallentaa aineistot digitaaliseen muotoon, jolloin ne voidaan jakaa tiedostoina oppilaille tai esittää myöhemmin luokalle suoraan kameran muistista. Dokumenttikameroiden mukana luokkiin on asennettu videotykit, joihin Eero voi kytkeä oman kannettavan tietokoneensa ja hyödyntää opetuksessa myös PowerPointtia. Onko aineistojen esittäminen dokumenttikameralla tekijänoikeudellisesti ongelmallisempaa kuin aiemmin käytetyillä piirtoheittimillä heijastaminen? Miten tekijänoikeus suhtautuu aineiston tallentamiseen digitaaliseen muotoon dokumenttikameran muistiin? Entä aineiston lataamiseen internetistä esimerkiksi PowerPoint-esitykseen?
Lähteet:
http://www.kopiraitti.fi/kuvat/kuvien_kayttaminen_kouluissa/fi_FI/valokuvat/
Marja-Leena Mansala, Valokuva ja sen kohde - kuka määrää käyttämisestä? IPRinfo 4/2006. http://www.iprinfo.com/page.php?page_id=35&action=articleDetails&a_id=438&id=32
http://www.kopiraitti.fi/Kopiointi/OPMn_kouluille_hankkima_lupa_1/fi_FI/opm_kopiointi_1/
Sopimuslisenssi valokopioinnista, kohdat 3§, 4§, 6§, 7§, 8§. Saatavilla koulusta sekä ©OPE-hankkeen nettisivuilta: http://iprinfo.com/page.php?page_id=376
http://www.kopiraitti.fi/ukk/fi_FI/dokumenttikamera
http://www.kopiraitti.fi/ukk/fi_FI/kopiointi_powerpoint
Tehtävä 1C: Nettisivujen karikot
Sonja opettaa ATK-kurssilla nettisivujen tekemistä. Koulu on antanut oppilaiden käyttöön palvelintilaa, jossa he voivat julkaista tekemänsä nettisivut. Oppilaat voivat käyttää palvelinta itsenäisesti jo ennen kurssia, eikä Sonja pysty valvomaan ennakkoon mitä oppilaat lopulta julkaisevat sivuillaan. Hän oli antanut ohjeet siitä, ettei muilta nettisivuilta saa ottaa kuvia ilman lupaa omille sivuille, mutta oppilaat käyttävät ohjeista huolimatta muualta otettuja sarjakuvastrippejä, piirrettyjä kuvia ja valokuvia.
Sonja haluaa varmistuksen, että hän tai koulu ei joudu vastuuseen tekijänoikeuden loukkauksesta, jos sivuilla on luvatta muiden teoksia. Hän kysyy sinulta, eikö muiden tekemiä kuvia voi käyttää omilla sivuilla silloinkaan kun sivut eivät ole kaupallisia. Kerro suojattujen aineistojen käytön pääsääntö, ja voit mainita muutamia poikkeuksia. Tekijänoikeuslain 20 §:n mukaan julkistettua teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Soveltuuko 20 §:n antama oikeus teoskappaleen näyttämiseen myös internetissä? Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta antaa tallennuspalvelun ylläpitäjälle vastuuvapauden. Miten koulun tulee toimia, jotta se ei joudu vastuuseen luvattoman aineiston käytöstä oppilaiden sivuilla, kun sivut ovat koulun palvelimella?
Lähteet:
Luentomateriaali: Operight - ensimmäisen päivän kurssimateriaali
Tekijänoikeuden sanastoa: Operight - tekijänoikeussanastoa
Tekijänoikeuslain 20 §: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P20
Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (sähkökauppalaki) 15 § ja 20 § sekä kursorisesti 22 §: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020458#P15
Pykälien oheislukemistoksi Jussi Karin opinnäytetyö Web 2.0 -palveluntarjoajan vastuu, luvun 3 johdanto sekä alaluvut 3.1, ja 3.3.3.
http://jussikari.fi/kirjoitukset/Jussi_Kari_Web_2.0_-_Palveluntarjoajan_vastuu.pdf
